tiistai 27. lokakuuta 2015

Helppo ja ihana uunilohi

Sanotaan että uuniruoat pelastavat kiireisen kokin päivän. Väitän kyllä että niistä on iloa myös silloin, kun ei yhtään huvita, tai väsyttää ja laiskottaa aivan armottomasti. Koirankarvaisissa collegehousuissa rötväily ei varsinaisesti inspiroi luomaan jotain uskomattoman uniikkia gourmeeta keittiössä, mutta onneksi ihanan helppo, tuttu ja turvallinen uunilohi toimii aina. Se on kuin luotu tällaisille hitaasti venyville, ponnettomille päiville, jolloin suurin saavutus on levittää pyykit kuivumaan ja napsauttaa umpitäysi astianpesukone päälle. 

Olen oppinut tässä pienen potemisloman aikana että laiskottelu on muuten aivan aliarvostettu juttu. Sohvan nurkassa olen onnistunut vihdoin lataamaan akkuni, keräämään uutta inspiraatiota ja rauhoittamaan mieleni ärsyttäviltä mitä-teen-elämälläni -paniikkiajatuksilta. Väitän että laiskottelu on eräänlaista mielen joogaa, joka näyttää keskisormea suorittamiselle, tehtävälistoille ja aikatauluille. Määräänkin itselleni mielenterveyden edistämiseksi säännöllisen annoksen sarjakuvia, Holby Cityn sairaalaa ja peittoon kääriytymistä. 

Laiskottelun lisäksi olen viimeisen viikon aikana oppinut mm. ettei kaikkia vaatekappaleita voi sittenkään laittaa pyykinpesukoneeseen, ulkona alkaa tulla kylmä ilman sukkia, koirat syö vaikka sahanpurua kalalla höystettynä, ja 80-luvun kiharakampaus ei todellakaan sovi päähäni.


Sitruunainen uunilohi (4 annosta)

800g lohifileetä
1/2 tl mustapippuria
hyppysellinen suolaa
reilu nippu tilliä
1 sitruuna
1 purkki kuohukermaa

Jos haluat päästä helpolla, valitse ruodoton lohifilee. Muussa tapauksessa nypi ensin ruodot kalasta. Tähän tarkoitukseen suosittelen ruotopihtejä, koska sormin nyppiminen ajaa nälkäisen kokin hyvin nopeasti hulluuden partaalle. Vatsarasva kannattaa myös napsaista pois, jos sitä ei ole jo valmiiksi poistettu. (Niin mikä vatsarasva? Lohifileiden leikkausasteista löytyy hyvin tietoa täältä!)

Hiero lohifileen pintaan suolaa ja mustapippuria, kunnes sitä on joka kohdassa sopivasti. Laita sitten lohifilee kevyesti voideltuun uunivuokaan, nahka alaspäin. Jos kala ei meinaa mahtua, taita pyrstöpäätä hieman fileen alle. Purista puolikkaan sitruunan mehu kalan päälle, ja kaada vuokaan purkillinen kuohukermaa. Ripottele pinnalle reilusti tilliä, ja viipaloi vielä toinen puolikas sitruunasta lohen päälle. Kypsennä 175 asteessa 35-40 minuuttia.



lauantai 24. lokakuuta 2015

Mahan kurinaa ja herkkupiirakkaa

Ruokavalioni on koostunut viimeaikoina soseista, jäätelöstä, viilistä ja piimästä. Ja vähän sormien välissä litistetystä browniesta, jota tungin puoliväkisin suuhuni. (Se oli huono idea, mutta ah, niin ihana brownie..) Viisaudenhampaani poistettiin muutama päivä sitten, ja hammaslääkäripelkoisena olin koko hommasta aika kauhuissani. Olin varma että veri vaan roiskuu ja kohtaus on kuin jostain splatter kauhuelokuvasta. Tulipahan taas pelättyä aivan turhaan, koska koko homma oli kivuttomasti ohi vartissa. Olisin ollut enemmän järkyttynyt jos olisin tiennyt että pitkän sitkeä toipumisprosessi tarkoittaa sitä, etten saa suuhuni kunnon ruokaa päiväkausiin. Ei sitä syömistä mitenkään kielletty ole, mutta kun ei hampaat irtoa toisistaan kuin sentin. Vähän kuin koittaisi tunkea tomaattia säästöpossuun. Mitä sitten vaikka naama onkin kuin Marlon Brandolla Kummisedässä ja kolmiolääkkeet vie tajun kankaalle, mutta syömisen kanssa ei muuten pelleillä!

Koska en ole juurikaan koskenut muihin keittiövempeleisiin kuin sauvasekoittimeen ja puurokauhaan viimeaikoina, ajattelin fiilistellä taannoin tekemääni mehevän ihanaa piirakkaa. Kyseessä on helppo ja nopea, jauhoton herkku, jota tekee muuten juuri nyt mieli niin paljon että järki lähtee. Sanoinko muuten että on nälkä? Heti kun saan hampaani irti toisistaan, meillä syödään taas tätä piirakkaa.


Jauhoton piirakka fetalla, pinaatilla ja bataatilla 
Ø 25cm piirakkavuoka

2 tl oliiviöljyä
1 punasipuli
1 valkosipulin kynsi
600 g bataattia (noin yksi keskikokoinen bataatti)
150 g pinaattia

200 g fetajuustoa
2,5 dl maitoa
6 kananmunaa
0,5 tl jauhettua muskottipähkinää
ripaus mustapippuria

0,5 dl raastettua parmesaania
2 rkl pinjansiemeniä

Voitele ensin vuoka ja laita uuni lämpeämään 180 asteeseen. Pilko sitten sipulit ja valkosipulin kynsi, ja kuutioi bataatti noin sokerinpalan kokoisiksi paloiksi. Kuumenna oliiviöljy paistinpannulla ja kuullota sipulia ja valkosipulia noin minuutin verran. Lisää sitten joukkoon bataattikuutiot, ja kypsennä noin 10 minuuttia. Lisää lopuksi pinaatti joukkoon ja sekoittele vielä minuutin verran. Siirrä kasvikset sivuun jäähtymään.

Sekoita paloiteltu fetajuusto jäähtyneiden kasvisten joukkoon, ja kippaa koko ihanalta tuoksuva kasvisfetaseos piirakkavuokaan. Vatkaa seuraavaksi maito ja kananmunat yhteen, ja mausta munamaito muskottipähkinällä ja mustapippurilla. Kaada munamaito vuokaan kasvisten päälle ja ripottele piirakan pinnalle parmesaani ja pinjansiemenet.

Paista piirakkaa 180 asteessa 35-40 minuuttia. Anna piirakan vetäytyä vielä uunista nostamisen jälkeen kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua.

(alkuperäinen resepti täältä)

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Makean ihana myskikurpitsa

Jos ei kurpitsansiemeniä lasketa, käsitykseni kurpitsoista on perustunut pitkälti joulupöydässä tarjottaviin, mielestäni täysin syömäkelvottomiin etikkasäilykkeisiin. Siitä syystä olenkin kiertänyt syksyisin marketteihin ilmestyvät kurpitsat mahdollisimman kaukaa. Tänä syksynä päätin kuitenkin antaa mahdollisuuden lapsuuden inhokilleni, ja hyvä niin!

Ensitreffini myskikurpitsan kanssa muistuttivat hieman ö-luokan kauhuelokuvaa. En meinannut saada koko mollukkaa halkaistua edes terävimmällä veitselläni, eikä keittiöstä sattunut löytymään kirvestä tai viidakkoveistä siihen hätään. En halunnut uusintaa eräästä taannoisesta peukalon viipalointioperaatiostani, joten kurpitsan halkaisemiseni muistutti lopulta enemmän viisivuotiaan puumiekkailuharjoituksia kuin kokkiohjelmaa. Kun sitten lopulta sain elämäni ensimmäisen myskikurpitsani halkaistua ja paahdettua, varovainen maistiaislusikallinen oli mahtava yllätys. Myskikurpitsa on makeaa, makeampaa kuin bataatti! Makeaa ruokaa! Mahtavaa! Toinen puoliskoni ei ollut suolaisen ruuan ystävänä asiasta aivan yhtä innoissaan, mutta koska rakastan muutenkin kaikkea lämmintä ja makeaa ruokaa aina imelletystä perunalaatikosta piimävelliin, olin haltioissani.

Jos makean mausteinen ruoka toimii lohturuokana juuri sinulle, suosittelen taltuttamaan nurkkiin hiipivän syksyn koleuden kurpitsakeitolla, lämpöisellä villapaidalla ja teekupillisella.


Myskikurpitsakeitto (n. 3 annosta)

1 myskikurpitsa n. 1kg
1 keltainen sipuli
4 valkosipulin kynttä
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl (juoksevaa) hunajaa

1 rkl voita
0,5 tl kardemummaa
2 cm pala inkivääriä raastettuna
1/4 tl chilijauhetta
6 dl vettä
0,5 tl suolaa
2 tl sitruunamehua

Pinnalle 
pekaanipähkinöitä
turkkilaista jogurttia

Halkaise myskikurpitsa (varo sormia!) ja poista siemenet lusikalla. Halkaise sipuli kuorineen, ja levitä sipulin ja kurpitsan puolikkaille oliiviöljy ja hunaja. Paahda kurpitsan- ja sipulinpuolikkaita 200 asteessa noin 50 minuuttia. Lisää viimeisen 10 minuutin ajaksi myös valkosipulit joukkoon kuorineen päivineen.

Anna kurpitsan ja sipuleiden jäähtyä ja lusikoi sitten kurpitsan sisukset kulhoon. Poista sipuleista ja valkosipuleista kuoret, ja lisää sipulit kurpitsan kaveriksi kippoon odottamaan.

Sulata kattilassa voi ja lisää joukkoon kardemumma, chilijauhe ja raastettu inkivääri. Sekoittele kunnes mausteet alkavat tuoksua, ja lisää sitten joukkoon kurpitsat, sipulit, vesi ja suola. Anna kiehua miedolla lämmöllä 15 minuuttia ja soseuta keitto. Lisää lopuksi joukkoon sitruunamehu, ja maista kaipaatko lisää mausteita tai suolaa. Herkuttele turkkilaisen jogurtin ja pekaanipähkinöiden kera.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Nopeat kookosraakapallerot

Olen perinyt mummoltani ruuan tuputtamisen jalon taidon, ihan sen samaisen ominaisuuden jolle naureskelin koko lapsuuteni. 32-vee syntymäpäiväni kohokohtia oli mm. juustokakkureseptien bongailu, taatelikakun leipominen ja omenapiirakan pipertely. Mummoefektin tasapainottamiseksi tunnustan myös intoilleeni melkein vetistelyyn asti synttäripaketeista paljastuneista Sid Meier's Civilization: Beyond Earth -PC pelistä ja The Wolverine sekä X-Men: Days of Future Past -leffoista, joten henkinen ikäni asettuu kai keskimäärin kolmenkympin korville.

Kahvittelu on ilmeisesti kääntynyt mielessäni synonyymiksi leipomiselle ja raakaherkkujen näpertelylle, sillä heti kahvikutsun esitettyäni pyörittelen jo mielessäni potentiaalisia tuputettavia kahvin kylkeen. Kaikeksi onnekseni ystäväpiiriini koostuu makureista, ja kaikista omituisimmatkin reseptitestailuni ja viritelmäni uppoavat hyvin otolliseen maaperään. Tällä kertaa tuli vähän kiire, koska en ollut varautunut yllätysvieraaseen ja kaapissa ei ollut mitään hyvää. Onneksi jääkaappiin oli jäänyt kuitenkin muutama tuore taateli, ja kaapin pohjalla pyöri pussillinen kookoshiutaleita. Niistä syntyi kahvin keittelyn ohessa lopulta aivan älyttömän helppo ja nopea herkku. Jos syöjiä on useampia kuin kolme, kannattaa tehdä heti suosiolla tuplasatsi.


Helpot ja nopeat raakakookospallerot (n. 14 kpl)

4 keskikokoista taatelia
1,5 dl kookoshiutaleita
1 rkl kookosöljyä
2 rkl Puhdistamon Suklaasmoothiejauhetta (tai maun mukaan raakakaakaojauhetta)

+ hieman kookoshiutaleita koristeluun

Poista taateleista kivet ja sekoita kaikki ainekset tasaiseksi mössöksi sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Jos käytät ohjeessa raakakaakaojauhetta suklaasmoothiejauheen sijaan, kokeile ensin vähän pienemmällä määrällä ja maista kaipaatko enemmän kaakaota joukkoon. Pyörittele massasta palloja ja pyörittele ne kookoshiutaleissa. Laita hetkeksi jääkaappiin ja herkuttele.