sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Piristävä pasta

Vapaapäivät ovat lorvimisen ja kahvin keittelyn lisäksi kuin luotuja uusien reseptien testailulle. Lähdin lähikauppaan basilikan ja parmesaanin kruunaama kanapasta mielessäni, mutta koska kaupan basilika oli homeessa ja parmesaani maksoi suunnilleen painonsa verran kultaa, totesin että rucola ja Grana Padano juusto saavat luvan kelvata. Mustapapuspagettia en ollut keitellyt aikaisemmin, ja maku pääsi onneksi yllättämään ihan positiivisesti. Ei tästä kuitenkaan ollut haastajaksi Doves farmin tummalle riisipastalle. Se on yksinkertaisesti taivaallista.


Sitruunainen mustapapupasta (3 pientä annosta)

Marinoitu kana

300 g maustamatonta kanaa
2 rkl jogurttia (ei mitään luirua rasvatonta)
1 rkl sitruunamehua (voi laittaa enemmänkin!)
1 tl kurkumaa
0,5 rkl raastettua inkivääriä
ripaus cayennepippuria
3 pientä valkosipulin kynttä raastettuna
n. 0,5 tl ruususuolaa

Sekoita kaikki ainekset kanan joukkoon ja anna marinoitua ainakin tunnin, mieluiten yön yli.

Kastike

2 keltuaista
Raastettu sitruunan kuori
50 g Grana Padano juustoraastetta
kourallinen silputtua rucolaa
3 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Sekoita kaikki kastikkeen ainekset keskenään.

Pasta

100g mustapapuspagettia

Keitä spagetti suolavedessä. Puoli pussia A la eco -sarjan mustapapuspagettia oli aika sopiva annos kahdelle, vähän jäi ylikin. Paista samalla kana voin ja oliiviöljyn sekoituksessa. Kun spagetti on kypsää, nappaa talteen hiukan keitinvettä ja valuta spagetti.

Sekoita kypsän spagetin joukkoon kastike ja hiukan keitinvettä. Nosta lautaselle spagetti, kanat, tuoretta rucolaa, sitruunan viipale ja Grana Padano juustoraastetta.

Nautiskele hartaasti ja keitä hyvät jälkkärikahvit kylkeen. Ja kas näin MacGyverin pastapäivä on pelastettu puuttuvista aineksista huolimatta!

torstai 27. marraskuuta 2014

Lakritsitoffee

Ensimmäinen blogini oli aikoinaan ruokablogi. En osannut sen paremmin kokata kuin ottaa valokuviakaan, joten se innostus lopahti hyvin lyhyeen. Monta vuotta hyvin sekalaisia blogeja kirjoitettuani huomasin, että viihdyn oikeastaan edelleen keittiössä paremmin kuin missään muualla. En osaa vieläkään ottaa täydellisiä kuvia, ja onnistun polttamaan marengit lähes joka kerta. Vehnäpullien ja kakkujen vääntämisestä olen siirtynyt vuosien varrella gluteenittomaan ruuanlaittoon, ja ne iänikuiset nuudelit ja tonnikala ovat vaihtuneet Tikka Masalaksi. En osaa edelleenkään tehdä kunnollista, luontaisesti gluteenitonta hiivaleipää kuin vahingossa, enkä jaksa koskaan noudattaa reseptejä kovin tarkasti. Siitä huolimatta rakastan ruuanlaittoa ja etenkin sitä syömisosuutta enemmän kuin vaikkapa paljailla varpailla kävelemistä ja Orionin tähtikuviota. Ja se on paljon se.

Koska nyt eksyit tänne, haluan jakaa superhelpon lakritsitoffeen ohjeen. Ohjeen bongasin Halon blogista ja taidan soveltaa tätä vielä tulevaisuudessa jonkinlaisiksi raakasuklaatoffeeviritelmiksi. Varokaa vaan, näihin tulee himo!


Lakritsitoffee

1,5 dl neitsytkookosöljyä sulatettuna
1,5 dl lucuma-hedelmäjauhetta
1,5-2 rkl lakritsinjuurijauhetta

ripaus suolaa
halutessasi maun mukaan hunajaa (voi kyllä!)

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja maistele tarviiko suolaa tai hunajaa laittaa lisää. Levitä massa n. 10 x 15cm kippoon ja laita pakastimeen muutamaksi minuutiksi. Leikkaa massa kuutioiksi ja laita takaisin pakastimeen n. 10 minuutiksi. Nämä toffeet ovat parhaimmillaan kylmänä.